Länsimaiset terveyssuositukset

Viime vuosina yleisiä terveysjärjestön antamia suosituksia on muutettu vastaamaan tämänhetkisiä tutkimuksia. Lautasmallin suuria linjauksia ei kuitenkaan olla kovin radikaalisti muutettu. Hiilihydraatteja on vanhasta mallista hieman vähennetty, kasvisten osuutta lisätty sekä suositeltuja rasvoja muutettu terveellisemmiksi. Liikunnan määrää suosituksissa on entisestään lisätty. Länsimaissa yleisesti tehdään hyvin paljon istumatyötä, mikä rasittaa kehoa ja vähentää sen liikkuvuutta. Työn staattisuuden vuoksi vapaa-ajalla pitäisikin olla entistä aktiivisempi.

Ruokavalio

Se, mitä syömme vaikuttaa terveyteemme. Tätä itsestään selvää lausetta ei ole länsimaissa pidetty lainkaan itsestään selvänä. Vasta viime vuosikymmeninä on herätty ajattelemaan, että ravinto vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti eikä se ole vain kaloreita, joilla elimistömme toimii. Viime vuosina luomu- ja lähiruokaa on alettu arvostaa enemmän ja kasvis- tai vegaaniruokavaliosta on tullut lähes muotia. Myös ravintosuositukset ovat muuttuneet, kun ruuan terveysvaikutuksia on alettu tutkia enemmän. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikesta oltaisiin yhtä mieltä. Esimerkiksi erilaisten rasvojen käytöstä sekä niiden terveellisyydestä kiistellään jatkuvasti myös tutkijapiireissä. Ei siis ole ihme, että tavallinen kuluttaja on ruokakaupassa ihmeissään, kun ei tiedä minkä tutkimuksen mukaisia ruokia tällä hetkellä tulisi suosia. Lautasmalli on edelleen käytössä oleva suositus. Se koostuu karkeasti ottaen puoliksi erilaisista kasviksista ja toinen puoli jää hiilihydraateille, kuten perunalle tai täysjyväpastalle sekä lihalle tai kalalle. Maito on edelleen suuressa roolissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa siitä huolimatta, että keskustelua maidon terveellisyydestä on käyty maailmanlaajuisesti hyvinkin kärkkäästi.

Liikunta

Aikuisen, pääosin kevyttä työtä tekevän ihmisen tulisi suositusten mukaan harrastaa kaksi ja puoli tuntia viikossa reipasta kuntoa kohottavaa liikuntaa. Enemmän rasittavaa liikuntaa harrastavalle riittää ajallisesti puolet tästä eli vain tunti ja viisitoista minuuttia viikossa. Suomalaisten terveysliikuntasuositus sisältää myös lihaskuntoharjoitteita, joita tulisi tehdä säännöllisesti kahdesti viikossa. Kaikkien alle 18-vuotiaiden tulisi suositusten mukaan liikkua päivittäin 1–2 tunnin ajan. Liikunnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista sekä vaihtelevaa. Sykettä nostavaa liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin ja lihaksia kuormittavia harjoituksia tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa. Lasten ei tulisi istua kerrallaan kahta tuntia pidempään.

Kritiikkiä

Länsimaista ajattelutapaa on kritisoitu etenkin sen vuoksi, että se ei ota huomioon yksilöä kokonaisuutena. Sitä pidetään myös hyvin suorituskeskeisenä. Päivittäistä ruokavaliota suunniteltaessa elintarvikkeiden sisältämiä kaloreita lasketaan liiankin tarkkaan ja ajatus siitä, että kohtuus kaikessa olisi hyväksi, on kadonnut. Länsimainen lääketiede keskittyy myös parantamaan sairauksia lääkkeillä sen sijaan, että pyrittäisiin vaikuttamaan pikemminkin ennaltaehkäisevästi. Lääkkeiden käyttöä ainoana hoitokeinona on kritisoitu ja lääkkeiden käytön turvallisuutta kyseenalaistettu. Esimerkiksi insuliinin käytön määrää olisi mahdollista vähentää huomattavasti puuttumalla enemmän potilaan elämäntapoihin ja ruokavalioon.