Länsimaisen lääketieteen kehitys

Lääketieteen alat erkanevat

Kun eri alojen tutkimus kehittyi entisestään ja lääketieteen dokumentointi ja tiedon määrä kasvoi, alkoi kehittyä varsinaisia erillisiä tieteenaloja, jotka keskittyivät oman tutkimuskohteensa ilmiöiden tarkkailuun. Myös teknologian kehitys vaikutti tieteeseen, kun pystyttiin kehittämään erilaisia laitteita niin tautien tutkimiseen kuin diagnosointiinkin. Leikkauksia alettiin tehdä enemmän ja välineistö sekä materiaalit, joita leikkauksissa käytettiin, kehittyivät paremmiksi. 1600-luvulla kehitettiin mikroskooppi, joka edisti lääketieteellistä tutkimusta. 1700-luvulta peräisin oleva kuumemittari oli avuksi oireiden tarkkailussa. 1800-luvulta saakka on käytetty apuna stetoskooppia sekä alettiin suorittaa verensiirtoja. 1800-luvun loppupuoliskolla alettiin keskittyä enemmän hygieniaan sairaaloissa ja lääkäreitä kehotettiin pesemään käsiään sekä kuumalla vedellä, kuin myös lipeällä tartuntojen ehkäisemiseksi. Myös puhdistusaineita ja desinfiointiaineita alettiin yleisesti käyttää.

Keksijöitä ja keksintöjä

Louis Pasteur kehitti useita lääketieteellisiä innovaatioita. Hän todisti mikro-organismien vaikutuksen sairauksien kehittymiselle ja kehitti elintarvikkeiden pastöroinnin niiden turvallisuuden parantamiseksi. Myös virusoppi on peräisin jo 1800-luvulta. Röntgenkuvaus on ollut mahdollista vuodesta 1895 lähtien. Veriryhmien luokittelujärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alussa ja veren tutkiminen kehittyi 1900-luvun aikana, kun ymmärrettiin valkosolujen merkitys taistelussa tauteja vastaan. Syöpähoitojen kehitykselle tärkeä henkilö oli Marie Curie, joka eristi radiumin vuonna 1910.

Sigmund Freud kehitti pohjan modernille psykiatrialle sekä psykologialle 1900-luvulla. Useat hänen kehittämistään teorioista ovat edelleen käytössä, vaikkakin ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Myös moderneja lääkkeitä alettiin valmistaa 1900-luvulla. Insuliini kehitettiin diabeteksen hoitoon 1920-luvulla ja se on edelleen käytössä tänä päivänä. 1920-luvulla keksittiin myös penisilliini, jota käytetään vieläkin bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitoon.

1900-luvulla kehitettiin myös naistentautien tutkimusta, ja etenkin papa-kokeen kehittäminen edisti kohdunkaulansyövän tutkimusta sekä hoitoa. Ensimmäiset dialyysit suoritettiin 1940-luvulla. DNA-tutkimus on edistänyt lääketieteen useita tutkimusaloja aina 1950-luvulta lähtien. Geenitutkimuksen kehityttyä ensimmäinen eläin voitiin kloonata vuonna 1997. Geenitutkimus kehittyy yhä ja uusia löytöjä tämän tieteen saralta tehdään jatkuvasti. 1970-luvulla onnistuttiin tekemään lapsivesipunktio, jonka avulla voitiin selvittää syntymättömän sikiön riskitekijöitä perinnöllisiin sairauksiin. Ensimmäiset keinohedelmöitykset onnistuivat 70-luvun lopulla.

Leikkaushoidoissa edistyttiin 1900-luvun loppupuoliskolla suurin harppauksin, kun ensimmäiset munuaissiirrot sekä myöhemmin sydänsiirrot tehtiin onnistuneesti. Ensimmäinen keinosydän asennettiin onnistuneesti vuonna 1982. Lääketiedettä mullistava keksintö oli 70-luvulla käyttöön otettu tietokonetomografia, joka mahdollisti potilaan sisäelinten kuvaamisen sekä mahdollisten kasvaimien paikantamisen. Tietokoneiden laajempi käyttö lääketieteen apuna on lisännyt tiedon määrää sekä sen käsittelykapasiteettia räjähdysmäisesti. Tulevaisuudessa tämän ilmiön uskotaan edelleen kasvavan. Jo nyt esimerkiksi tietokoneavusteista robotiikkaa käytetään yleisesti lääketieteessä. Myös tietokantojen saatavuus ja saavutettavuus ovat lisänneet lääketieteen sekä terveydenhoidon mahdollisuuksia.

Terveydenhoito

Nykyaikaisen terveydenhoidon kehittäjä oli vuonna 1820 syntynyt sairaanhoitaja Florence Nightingale. Etenkin hänen työnsä Krimin sodan uhrien hoitajana Turkissa teki hänestä tunnetun. Koska sotilassairaalan olot olivat alkeelliset, Florence alkoi järjestellä hoitajia ja avustajia huolehtimaan potilaista sekä sairaalan puhtaudesta. Nightingale kirjoitti useita teoksia terveydenhoidosta sekä naisten asemasta. Hän perusti myös ensimmäisen terveydenhoito-oppilaitoksen.

Nykyään terveydenhoito on pääosin laadukasta ja hyvin säädeltyä. Suomalaiset oppilaitokset ovat laadukkaita ja hoidon taso hyvää. Se, minkälaista hoitoa kukin saa, vaihtelee kuitenkin suuresti ja riippuu siitä, missä asuu. Pohjoismaissa terveydenhuolto on julkista ja kaikkien saavutettavissa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa terveydenhoito voi tulla potilaalle todella kalliiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ashe