Lääkkeet ja lisäravinteet

Länsimaisessa lääketieteessä keskitytään ensisijaisesti parantamaan loukkaantuneita sekä hoitamaan erilaisia sairauksia, mutta yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota myös tiedottavaan työhön. Tällä hetkellä länsimainen lääketiede keskittyy kuitenkin vielä hyvin suurelta osin sairauksien diagnosointiin sekä niiden parantamiseen lääkkeiden avulla. Vaihtoehtoisia hoitoja kritisoidaan kovasti, eikä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään tutkimukseen käytetä läheskään yhtä paljon resursseja kuin lääketeollisuuden tukemiseen.

Lääkkeet ja lääketutkimus

Modernit lääkkeet jaetaan kahteen ryhmään, biologisiin ja synteettisiin lääkkeisiin, niiden valmistustavan mukaan. Lääkkeitä valmistetaan moniin vaivoihin, ja osa lääkkeistä, kuten tietyt epilepsialääkkeet soveltuvat käytettäväksi useampiinkin sairauksiin. On kuitenkin tauteja, joihin lääkitystä ei ole vielä keksitty. Tällainen tartuntatauti on esimerkiksi HIV. Lääkkeiden kehitys on kuitenkin mennyt aimo harppauksilla eteenpäin ja nykyään pystytään lääkkeillä parantamaan tai hillitsemään sellaisten sairauksien leviämistä, joihin vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut lainkaan parannuskeinoa.

Suomessakin valmistetaan lääkkeitä

Vaikka osa Suomessa käytetyistä lääkkeistä tulee meille tuontitavarana, meilläkin on muutamia suurempia lääkkeiden tuotantolaitoksia, sekä myös pienemmässä mittakaavassa toimivia itsehoitolääkkeitä valmistavia yrityksiä. Eniten Suomessa myydään reumaan tarkoitettuja lääkkeitä ja eniten myyty tulehduskipulääke on Burana. Suomessa lääkkeiden turvallisuutta valvotaan tarkkaan ja kliinisten tutkimustenkin jälkeen niiden vaikutuksia seurataan. Lääkealan säädökset velvoittavat lääkevalmistajia toimimaan sekä eettisesti että luonnon kannalta kestävää kehitystä noudattaen. Suomessa nämä mallit toteutuvatkin melko hyvin, mutta maailmanlaajuisesti tämän ihanteen tavoittamiseen on vielä matkaa.

Vitamiinit ja hivenaineet

Vitamiinien vaikutus ihmisen terveydelle on ollut tiedossa jo pitkään. Jo 1700-luvun lopulla potilaille määrättiin limen ja muiden sitrushedelmien mehua nautittavaksi keripukin parantamiseen tai sen välttämiseksi. Vitamiinit ovat ihmiselle tärkeitä ainesosia, joita elimistö ei yleensä pysty itse valmistamaan tai ei tuota niitä tarpeeksi. Vitamiineja tulisi saada tarvittava määrä ravinnosta, mutta usein yksipuolisista ravintotottumuksista johtuen se ei aina ole mahdollista. Tämän vuoksi käytetään erilaisia vitamiinivalmisteita ja joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden käyttöä suositellaan etenkin tietyille ihmisryhmille. D-vitamiinivalmisteet ovat tästä hyvä esimerkki. Suomessa näiden valmisteiden käyttöä suositellaan, sillä vuodenajoistamme johtuen emme saa tarpeeksi D-vitamiinia auringonvalosta.

Rokotukset

Ensimmäinen rokotus tarttuvia tauteja vastaan kehitettiin jo 1700-luvulla. Tuolloin alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, ja kyseinen virustauti on saatu hävitetty rokotusohjelmien avulla koko maailmasta. Ennen 1900-luvun alkua alettiin rokottaa myös rabiesta ja lavantautia vastaan. 1950-luvulta lähtien on rokotettu poliota vastaan. Tällä hetkellä länsimaissa asuvien rokotussuoja on hyvin kattava ja myös maailmanlaajuisesti katsottuna rokotukset ovat puhtaan veden ja ruuan jälkeen suurin terveyteen vaikuttava tekijä. Ohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi jokainen voi ottaa erilaisia muitakin rokotuksia. Esimerkiksi tiettyihin maihin matkustettaessa suositellaan otettavaksi rokotuksia, jotka estävät matkailijaa saamasta kohdemaassa vallalla olevia tauteja. Myös esimerkiksi niin kutsuttuja punkkirokotteita, jotka suojaavat puutiaisaivotulehdukselta, otetaan vuosittain yhä enemmän. Sen lisäksi monet ottavat syksyisin tietyltä influenssalta suojaavan rokotteen.